PorVWoo

 

YLEISTÄ

Tässä jutussa olisi tarkoitus käsitellä ruiskun asentamista kuplaan. Kupla on haasteellinen asentaa tilojen suhteen, joskin kolmos-/nelostyyppi astetta vaikeampi.

Asennettava ruisku on ohjelmoitavaa tee-se-itse tyyppinen, Megasquirt. Tälläisen ohjaimen hinta on kymmenesosa kaupallisiin valmiisiin paketteihin verrattuna. Megasquirt on amerikkalainen avoin projekti eli kaikki dokumentaatiot ja lähdekoodit ovat kaikkien käytössä. Kaupallisiin tarkoituksiin ei kuitenkaan saa käyttää.

Ruiskun ohjaus perustuu useaan koneparametriin, joiden mukaan bensansyöttöä säädetään. Näitä ovat öljyn/veden lämpötila, kaasun asento, imuilman lämpötila, imusarjan paine, lambda-arvo, koneen kierrosnopeus ja muut mekaaniset ominaisuudet, kuten bensanpaine ja suuttimien tuotto. Koneen muut teknilliset ominaisuudet vaikuttaa myös käyttäymiseen, mutta itse ohjain käyttää noita mitattavia arvoja.

Ruiskun säätäminen perustuu pääasiassa bensakarttaan eli kuinka paljon bensaa syötetään milläkin koneen kuormitustilanteessa. Lisäksi on mahdollista säätää sytytysennakkoa karttojen avulla. Seossuhteen mukaan voidaan antaa arvoja, jolloin ohjain ite säätää automaattisesti. Lisäksi on muita parametrejä, joita pitää asettaa ohjaimeen. Nämä kaikki asetukset löytyvät manuaalista.

Ohjaimen perusominaisuus on pelkkä polttoaineensuihkutus bensakartalla 8x8 taulukon avulla. Lisäominaisuuksia löytyy paljon, jotka löytyvät Extra-manuaalissa. Näitä extroja ovat 12x12 tauluiset bensa- ja sytytyskartat, sytytyksen ohjaus suoraan hukkakipinällä, puolalla joka tulpalla oma tai jakajan avulla, sekä muita mahdollisuuksia. Sytytksen ohjaukseen pystyy käyttämään kaikkea mahdollista ja ohjeet löytyy extra-manuaalista. Lisäksi on mahdollista lisätä vaihtovalo, nakutuksen tunnistus, ohjelmoitavia lähtöjä, pakokaasun lämmönmittaus, launch control ja kierroksen rajoitin, sekä monta muuta ominaisuutta. Nämä kaikki voi katsoa extra-manuaalista. (http://www.msextra.com/manuals/MS_Extra_Manual_Index.htm) Nämä ovat perusohjaimelle v2.2, lisäksi löytyy uudempia ja tarkempia versioita, mutta niitä en tässä lähde selvittelemään. Tuolle vanhemmalle versioon pohjautuvia ohjaimia löytyy muiden harrastajien suunnittlemina Suomesta. Niistä löytyy lisää tietoa suomenkieliseltä foorumilta, josta löytyy myös näihin tukea. Sieltä löytyy englanninkieliset foorumit ja manuaalit, sekä suomennettu versio myös. (http://www.finsquirt.net/wiki/index.php/Etusivu) Itsellä on juurikin tälläinen harrastajan suunnitelema levy, TRC1 jossa on erinäisiä lisäominaisuuksia lisätty.

Siinäpä pääpiirteittään tuo ruisku kerrottuna, joten siirrytään itse rautapuoleen.

ASENNUS

Asennukseen tarvitaan erinäinen määrä komponentteja. Pääosahan on itse ruiskuohjain, johon kaikki anturit ja muut oheislaitteet liitetään. Antureista tarvitaan veden/öljynlämpöanturi, joka mittaa koneen käyntilämmön. Itse laitoin lohkoon suoraan alas oikealle kylkeen. Yksi hyvä paikka on myös se peitelevy siinä lohkon alhaalla oikealle, johon tulee öljyntäyttökaula kolmostyypeissä. (KUVA 1) Tällöin voidaan seurata öljyjen lämpöjä, jos ei ole muuta öljymittaria. Toinen paikka voi olla myös alajäähdytyspellissä takana sylinterien alla. Tällöin nopeutuu tuo lämpötilan nousu, mutta sillä ei ole hirveetä merkitystä, koska rikastuksen kylmällä koneella pystyy määräämään millä lämpötilalla tahansa.

Sitten tarvitaan anturi mittaamaan imuilman lämpötilaa. Sen sijoitus vapaastihengittävissä koneissa ei ole kriittinen. Itse laitoin läppärungon kylkeen. (KUVA2) Ahdetuissa koneissa sijoituksella onkin jo merkitystä. Ahdetuissa pitää mitata lämpö juuri ennen kantta eli jos välijäähdytin on, niin sen jälkeen.

Läppärunko tai läppärungoilla säädetään ilmanmäärää, kaasua. Tuommosella normaaleilla läpillä ~55 mm pitäisi pärjätä 150 hepan luokkaan vapaastihengittävissä, mutta siihen vaikuttaa monet muutkin asiat. Tähän projektiin tuli BMW:n läppärunko. Sit jos halutaan enemmän tehoa, niin voidaan laittaa isompi läppä tai useampi läppä. Nyky moottoripyörissä on läppärunkoja ja niitä saa suhteellisen edullisesti. Yleensä nissä on suuttimet ja TPS samassa nipussa. Samaten suuttimet riittävät lähemmäs 200 heppaan autokäytössä. Läppärungossa oleva TPS-anturi mittaa kaasunasentoa. Edullinen uusi tps-anturi löytyy Volvon V70/850 autoista.

Imusarjan voi tehdä vaikka alkuperäisistä alkukäyristä, hitsaamalla niihin suuttimille paikat tai sitten tekee kokonaan uudet. Jos haluaa tehdä alkuperäistyylisen imusarjan niinkuin tähän tuli, (KUVA 3) käärmeenpesäputkisto on oikein hyvä aihio tähän hommaan. Siitä saa sopivan jyrkkiä mutkia tai toinen vaihtoehto on teettää jossakin putkentaivutusfirmassa tai käyttää irto j-putkia. Moposportista löytyy irrallaan erikokoisia j-putkia. Imusarjan laipat voi teettää vaikka jossakin laserfirmassa.

Alkukäyrät kun on saatu tehtyä, niin pitäisi ne yhdistää läppärungolle. Tähän tuli ihan yksi T-putki. (KUVA 2) Läpältä lähtevä putki on 2.5” ja vaakaputki on 2”, joka yhdistyy alkukäyriin. Paras tulos saataisiin, jos läppä saataisiin plenumiin. Plenumi on sellainen isompi säiliö (KUVA 4), johon yhdistyy imusarjan alkuputket. Ja virtausta saadaan vielä entisestään parannettu, jos plenumin sisään laitetaan alkuputkiin kiihdytyssuppilot. Internetistä löytyy erilaisia laskukaavoja plenumin koolle ja imusarjan putkien pituuksille.

Suuttimille pitää tehdä paikat imusarjaan. Kiinnityksen voi toteuttaa monella tavalla, mutta suuttimien tyyppi määrää sen. Suuttimia löytyy sellasia mihin saa letkut suoraan karaan kiinni tai sit on oltava erillinen bensakisko painamassa suutinta. Tällaiset o-renkaalliset suuttimet vaativat vähän lisäaskareita. Letkulliset suuttumet voi vaikka kiinnittää 16 mm helmiputkiliittimellä tai sitten holkkiin hitsaa suirut ja klemmarilla suuttimen kylkeen. Bensakiskollinen pitää puristaa koko pakettia imusarjaa vasten.

Kun imusarjat on saatu valmiiksi ja läppä, sekä suuttimet kiinnitettyä, alkaa bensalinjojen teko. Tässä on muutama asia, mitkä kannattaa miettiä valmiiksi. Minkälaiset liitokset, klemmarit vai ihan oikeat kierreliittimet. Paluulinjan teko vanhaan tankkiin vai tekeekö välisäiliön. Tähän kuplaan tuli välisäiliö. Se on ehkä fiksuin ratkaisu, kuin alkaa vanhoja linjoja suurentamaan ja lisäämään paluulinjaa tankkiin. Välitankkiin tulee siirtopumpulla bensaa itse tankista. Ruiskupumppu imee vältankista ja paineensäätimestä tulee paluulinja välitankkiin takaisin. Tällä systeemillä pystytään palauttamaan alkuperäinen kaasutinsysteemi, jos on tarvetta. Tuskinpa.

Seuraavaksi bensapumppu, paineensäädin ja letkut suuttimiin. Painemittari olisi hyvä kans saada linjaan, että tietää bensapaineen. Paineensäätimiä saa kiinteällä paineella tai säädettävää mallia. Tähän tuli kiinteä 2.5 barin säädin. Tässä laitoin pumpun ja painesuodattimen välitankin yhteyteen. Kaikki liitokset tehtiin kierreliittimillä. (KUVA 5)

Bensapuoli on saatu nippuun, alkaa sytytyspuolen asentaminen. Tässä on käytetty Fordin EDIS4 hukkakipinä systeemiä. Jakajaa ei tarvita ollenkaan, vaan ruisku ohjaa puolaa sytytyskarttojen mukaan. Sytytyksenohjauksen pystyy hoitamaan monella eri tavalla, vaikka jokaista puolaa per pytty ohjaamalla. Tavoista on kerrottu lisää Extra-manuaalissa.

Edikseen kuuluu hukkakipinäpuola, sytytysyksikkö, VR-anturi ja trikkeripyörä. Lyhyesti trikkeripyörä on asettu kampiakselia lukemaan. Tässä on 36 hampainen pyörä, josta puuttuu yksi hammas. Vr-anturi seuraa tuota trikkeripyörää ja kertoo puuttuvan hampaan paikan kulloinki ja sen mukaan säädetään ennakkoa. (KUVA 6) Itse olen laittanut hihnapyörään kiinni oma tekemän trikkeripyörän ja anturi vaakatasoon lohkon sauman kohdalle. Tyhjään jakajan koloon olen teettänyt alumiinitulpan o-renkaalla. Vr-anturin kannakkeen olen laittanut vakiobensapumpun kiinnityspultteihin, jolloin b-pumpun aukko saadaan tulpattua.

Lamda-anturina olisi hyvä olla laajakaistalambda. Näitä saa halvimmillaan 195e Suomesta. Tällä pystytään mittaamaan seosta myös täyskaasulla. Tavallisella kapeakaistasella ei pysty mittaamaan tarkasti kuin stokiometrisellä alueella 14.7:1. Kapealla pystyy kans tekemään säädöt mutta ei niin tarkasti.

Nyt ku alkaa oleen kaikki hilut paikoillaan ja johdotuksia tehty jonkin verran. Lisäksi pitää lisätä sulakkeita ja releitä. Näille voi tehdä vaikka erillisen laatikon, johon sijoittaa kaikki siististi järjestykseen.(KUVA 7) Samalla tulisi kiinnittää johtojen suojauksiin ja häiriöalttiuteen sytytysjohtojen ja sytytysosien kanssa.

SÄÄTÄMINEN

Nyt kun rautapuoli on saatu nippuun alkaa asetuksien laitto. Itse ruiskuohjainta käytetään Megatune-ohjelman avulla. Muitakin ohjelmia on, mutta tuo taitaa olla se yleisin, joka on käytössä. Ensin asetetaan kaikki asetukset kohilleen ylävalikoista, riippuen minkälainen kokoonpano on.

Seuraavaksi pitäisi keksiä tai generoida bensakartta Megatunen avulla tai sit käyttää jonkun valmista. Samaten, jos sytytyksen ohjaus käytössä pitää sytytyskartta myös tehdä. Nyt kun asetukset ja kartat on saatu sinnepäin, voidaan alkaa käynnistelemään. Kone pitää saada käymään tyhjäkäyntiä ja vastaamaan kaasuun ilman sammumista. Kun auto käy tyhjäkäyntiä ja ottaa kierroksia, sekä moottori on lämmin voidaan ajaa pieni lenkki.

Kun lähdetään ajamaan aletaan ottamaan datalogia. Tässä näkyy seokset, kierrokset, suutinaukioloajat, kaasunasento, sekä paljon muita parametrejä. Kun säätöajoa tehdään olisi hyvä olla laajakaistalambda, koska se näyttää myös kiihdytyksissä ja täyskaasulla seoksen oikein. Säätöajolenkki on hyvä tehdä erilaisia kiihdytyksiä ja tasakaasulla ajoa ja mahdollisimman isoja logeja ottaa.

Kun on dataa kerätty voidaanki aloittaa sen analysointi ja tehdä sen perusteella korjauksia bensakarttaan. Tähän löytyy monta hyvää erilaista ohjelmaa, mutta itse olen opetellut käyttämään Megalogvieweriä. Ohjelmaan avataan ajettu datalogi ja se alkaa etsimään korjauspisteitä kartasta ja vertailee vanhaan karttaan. Analysoinnin jälkeen ohjelma ehdottaa korjattua karttaa, jonka voi sitten laittaa suoraan ohjaimeen.

Nyt kun kartta on korjattu on aika ottaa uusi logi uusilla säädöillä. Näin toimitaan kunnes saadaan sen verran hyvä kartta ettei se muutu enään juurikaan. Tärkeintä olisi kuitenkin aina logeissa saada kaikki mahdolliset koneen kuormituspisteet. Aina kun sytytyskarttaa muutetaan, pitää myös bensakarttaa korjata. Kun automaattisesti on saatu kartat kohdalleen, alkaa käsin tutkailu. Eli logista katsotaan mitä seokset näyttää missäkin kohtaa karttaa. Lähinnä kiihdytyskohdan pisteet joutuu säätämään, sekä tasakaasu kohdat. Tällöin saadaan paras teho kiihdyttäessä ja paras taloudellisuus tasakaasulla. Tähän löytyy myös seoskartta, jonka mukaan ruisku itse osaa säätää, mutta kun mennään täyskaasulle, niin silloin pitää katsoa itse käsin datalogien avulla.

Tässä oli pähkinäkuoressa suunnilleen mitä kaikkea ohjelmoitavaan ruiskuun tulee. Muutkin kaupalliset ohjaimet toimii samalla periaatteella, mutta käyttöohjeista löytyy kuitenkin se tarkempi tieto. Ja manuaali kannattaa lukea useaan kertaan ja joutuu lukemaan.

Jos jollakin on jotakin kysyttävää tai neuvoa tarvii, niin kerron mielelläni sen minkä itse tiedän. Minut tavoittaa sähköpostilla jmiikkulainen at hotmail.com tai jos emailia ei ole niin kapulasta 0400515209.

Lisätietoja, linkkejä:

http://www.megamanual.com/v22manual/mtabcon.htm

http://www.msextra.com/manuals/MS_Extra_Manual_Index.htm

http://www.finsquirt.net/wiki/index.php/Etusivu